perjantai 16. maaliskuuta 2012

Omin sanoin

Mau. Ajattelin tulla moikkaamaan teitä ennen kuin vaivun uneen. Tiedän, että mun tekemiset kiinnostaa niin monia, että yritän nyt uhrautua sen verran tämän kerran.

Viime päivät on sujuneet todella leppoisasti, kun mamma on ollut vähän kipeänä. Se on maannut suurimman osan aikaa sohvalla tai sängyssä, niin mulla on ollut aina joku rapsuttamassa ihteäni, kun olen asettunut tarjolle. Se on hyvää vastapainoa sille, että viime viikonloppuna mamma oli jossain muualla. No, enhän mä nyt mitään lapsenvahtia tarviikaan, kun voin nukkua vaikka koko päivän jos mä niin päätän, mutta kyllä ne silityksetkin kelpaa.

Sitten tykkään kanssa kahtella ikkunasta ulos, kun ihmiset kävelee akkunan alta ja tielläkin kulkee vaikka minkälaista härveliä. En tiiä mitä ne on, mutta niin typeriltä ne näyttää, ettei niitä vaan voi olla kahtomatta. Välillä siellä lentää lintuja. Miltäköhän ne maistuis tosta mun ruokakupilta..

maanantai 27. helmikuuta 2012

perjantai 17. helmikuuta 2012

Vaikeuksien kautta voittoon :3

Katson itsestäni katsottuna oikealle ja näen Elsan. Se lepää tyytyväisen näköisenä sohvan käsinojalla. Massu on levinnyt hieman pitkin nojaa. "Vatsaröllykkä" - kuten eläinkaupan myyjä sitä nimitti. ;)

Kävin tällä viikolla eläinkaupassa katselemassa Elsalle uusia raksuja, koska sen mieliraksuja ei enää kaupasta löydä, ja se on niin nirso tapaus, ettei sille halvemmat merkit kelpaa. Eläinkaupan myyjä osoittautui todella asiantuntevaksi, eikä minun tarvinnut arpoa tietämättömänä erilaisten ruokien välillä. Kerroin, että Elsa on leikattu kotikissa, ja varsin nirso tapaus. Myyjätär kysyi, että onko sillä sellaista "vatsaröllykkää", mikä usein leikatuille kotikissoille ilmestyy. Yllätyin, kun hän oli niin asiantunteva. Sain mukaani ruokia, jotka sisältävät kunnolla lihaa, eikä tehdasjätettä ja hiilareita niin kuin tavan markettien eläinruuat. Kahta eri laatua sain näytepussukoissa. Toinen laaduista oli erityisesti valikoiville ja leikatuille kissoille, kun taas toinen sitä hieman kevyempää (ei kuitenkaan mitään varsinaista laihdutusruokaa). Suosittelen kaikille kissanhuoltajille: Ostakaa kissanruuat eläinkaupasta ja kysykää rohkeasti apua!




Olin todella ihmeissäni, kun Elsa suostui syömään uudenlaista - vieläpä sitä vähän kevyempää ruokaa - täysin ongelmitta. Sitä ei ole usein tapahtunutkaan. Kyllä ne eläinkaupan ruuat vaan on ihan eri laatua kuin markettien!


Pari viikkoa sitten annoimme Elsalle matolääkettä, koska se oli oksennellut jonkun aikaa kovasti. Ilmeisesti se auttoi, koska ylenpalttinen oksentelu loppui siihen. Päädyimme sellaiseen tahnaan (Mirrix), joka sujautetaan ruiskun avulla sen elimistöön. Aikaisemmin olen yrittänyt antaa matolääkkeen murskaamalla tabletin Elsan ruokaan, mutta ne kerrat ovat tainneet jäädä yrityksiksi, koska ruokaa on jäänyt aina. Varmaankin se maistuu niin pahalle, että sen huomaa kyllä. Ei tuo "ruiskuoperaatiokaan" helppo ollut. Siihen vaadittiin kaksi ihmistä: Toinen pitämään kissaa ja sen leukoja auki, toinen ruiskuttamaan tahna. Se oli aika hermostuttavaa, mutta tuntui hyvältä, kun sen oli saanut pois päiväjärjestyksestä.



Nyt voidaankin yhdessä Elsan kanssa käydä taistoon omia röllyköitämme vastaan! Yksi aamu lepertelin sille näin: "Meillä on molemmilla pienet vatsaröllykät, mutta sehän tekee meistä vain charmikkaampia."

tiistai 31. tammikuuta 2012

Kevättä rinnassa

Näin pitkästä aikaa Elsan simmut ihan kunnon valossa, kun aurinko valaisi koko huoneen. Sen vihreät silmät paljastuivat kaikkine sävyvivahteineen: vaaleanvihreää ja kellertävää. Tänä vuonna täytyy kyllä ulkoiluttaa sitä enemmän (kunhan kelit lämpiää)! Elsa on vartaloltaankin alkanut muistuttaa sisäkissaa niin, että pieni liikunnan lisäys ei olisi sille ollenkaan pahitteeksi. ;)


Ruoka on tosissaan maittanut tuolle pörrille. Välillä se ahmii siihen malliin, ettei ruoka pysy sisälläkään! Tutuksi on käynyt jo kuivunut oksennuslammikko jossain piilopaikassa. Täytyy sen takia tehdä välillä pieniä tarkistuskierroksia, ettei vaan jää useiksi päiviksi sinne, kun ei tuon kissan oksennus oikein haisekaan millekään.

Eilen kävin Reporangassa ostamassa vähän tuliaisia pikkuiselle. Mukaan tarttui hauska pötkölelu ja harvinaisempia ruokia (niitä ei kaupasta saa). Etiketeissä luki, että sisältää vain täyttä lihaa. Kyllä menikin hyvin kaupaksi eilen se ateria. Ja huomasin aamulla, että lelupötkökin on lentänyt silmien ulottumattomiin, että sitäkin ollaan sitten jo testattu! :D Elsa siis leikkii eniten öisin, kun muut ovat jo rauhoittuneet.

Näillä pakkasilla käy kyllä vähän kateeksi, kun lemmikit saavat pysytellä sisätiloissa. Ovatko muut kadehtineet lemmikkejään tästä syystä? ;) Nyt toivotamme Elsan kanssa lukijoille oikein hauskoja talvipäiviä! Muistakaa lämmitellä tasaisin välein viltin ja kissan alla. Kuunnelkaa kissojen kehräystä, niin takuulla lämpiätte.

tiistai 27. joulukuuta 2011

Joulukissa matkaan jo käy

Paketin sisältö..



oli siis tällainen. :) Saa Elsakin vähän silmänruokaa syödessään. No joo, myönnetään, ettei se ehkä siitä niin paljon välitä kuin me muut. ;)


Kuten kuvasta näkyy, niin Elsa osasi ottaa rennosti myös jouluaattona. Sekään ei tosin meinannut malttaa odottaa pakettien avaamista, sillä kävihän se rapistelemassa paketteja kuusen alla. Pitkän odotuksen jälkeen, kun sen lahja oli avattu, sai se vihdoin pakettinsa nauhan leikkeihinsä.


Joulupäivänä sai Elsa toimia "juhlakaluna". Okei, vähän ikävästi sanottu, mutta jostain kumman syystä se sana tuli ensimmäisenä mieleeni, kun olimme asettaneet Elsalle kaulapannan kulkusineen. Se oli jotenkin huvittavaa, kun annoin kaulapannan laiton jälkeen Elsalle ruokaa ja se kipitti kulkuset kilisten syömään. Tosin pian sen jälkeen alkoi Elsa ärsyyntyä kaulapantaan. Varmaan se panta vähän kutitti ja raivostutti sekin, ettei se voinut kulkea rauhassa ilman kulkusten ilmoitusta siitä, missä se milloinkin oli.


Otimme pannan tietysti yöksi pois. Ensi vuonna sitten vasta uudestaan! Onhan ne pyhäpuvut aika epämukavia.

maanantai 12. joulukuuta 2011

Mitä paketista paljastuu?

Elsan paketti on jo valmiina odottamassa. Mitähän Pukki on keksinyt Elsan pään menoksi? Arvauksia? Jouluaaton jälkeen kerron, mitä Elsa sai lahjaksi.

Tältä lahja näyttää paketissaan.

Elsa on ollut tänään ihmeen väsynyt, sillä se on viettänyt koko päivän sängyssä. Väsynyt tai ei, niin kissa tekee sitä mitä lystää ja tänään sitä on lystännyt vetää hirsiä. Kohta se saa kyllä luvan herätä edes syömään pehmeää ruokaa. Eiköhän se onnistu. ;)

torstai 17. marraskuuta 2011

Elsa laajentaa repertuaariaan

Huomenta, pehmopalleroiset. Liitin tähän musiikkia, jonka avulla viritän tunnelman sopivaksi tähän tekstiin.

Päivä alkoi paremmin kuin odotinkaan. Elsa parkkeerasi matolla edessäni, kun söin aamiaistani sohvalla. Aamiaisen jälkeen päätin nostaa Elsan sykkyyn (vaikkei se siitä ole juuri nauttinutkaan). Ajattelin, että jos nyt vähän taas kokeilen pitää sitä sylissä, josko se oppisi vaikka nauttimaan siitä..

Alku näytti taas siltä, että kohta se varmaan loikkaa. Aloin rapsuttelemaan sitä masusta ja rinnasta, mistä se kovin pitää. Ja mitä tapahtuikaan? Elsa alkoi kehrätä, ja kohta se kehräsi kuin viimeistä päivää! Tassuilla "leipoi" ilmaa niin kuin sillä on tapana tehdä nautiskellessaan. Aloin melkein väsyä rapsutteluun, mikä ei ole koskaan aiemmin ollut mahdollistakaan, kun olen ottanut Elsan syliin. Se tuijotti minua suurilla, vihreillä silmillään ja nojasi päätään rintaani. Jalat sillä sojotti kyllä aika hassusti, mutta eihän kukaan ole seppä syntyessään! Sylissäolokin vaatii harjoittelua.

Kun Elsa oli loikannut pois, menin takaisin vuoteeseeni pitkittämään nousemista. Ja sieltä se hupsu kipitti perässäni, pomppasi viereeni kerjäämään lisää rapsuja. Elsalla todella on kaksi puolta. Toinen puoli Elsasta on juuri tällainen, minkä se näyttää minulle ja kumppanilleni. Toinen taas on se puoli, minkä se näyttää vieraille: Arka, saavuttamaton pikku Nipsu.