Elsa

Elsa tykkää mennä "laatikoksi". Kutsummekin sitä välillä boksiksi, paitsi jos se onkin mennyt "formula-autoksi".
Elsa suukottelee paljon (keltähän se on sen oppinut).
Elsa villiintyy öisin leikkimään.
Elsan pylly nousee pystyyn, kun sitä rapsuttaa alaselästä.
Massu on Elsan mielestä paras paikka rapsutuksille ja häntääkin saa räplätä ilman, että se suuttuu.
Elsa syö ruokansa useissa pienissä erissä, eikä koskaan huitaise kaikkea kerralla alas.
Elsa kaapii hiekkalaatikkonsa tarkkaan - lähes neuroottisesti - siellä käydessään.
Elsalla on pieni ääni, joka naukuessaan on usein katkonainen. Se kuulostaa niin kuin tältä: "Mi-iuu"
Elsa ryntää vaatekomeroon piiloon, kun imuri menee päälle.
Elsa nukkuu eri kohdissa sänkyä vuodenaikojen mukaan. En mene takuuseen siitä, muistanko nyt oikein, mutta kesällä se nukkuu usein vain vähän aikaa jossain alavatsani päällä tai jalkopäässä, talvella pääni vieressä tai jopa osittain tyynylläni, keväällä rinnan päällä, syksyllä kyljessäni. Muutenkin Elsa löytää aina uusia hengailupaikkoja, joissa se viihtyy kausittain.
Elsa on vähään tyytyväinen. Se viihtyy parhaiten suurehkossa yksiössäni, eikä kaipaa enempää tilaa. Jos se viedään muualle hoitoon tai vaikkapa kesämökille käymään, niin sillä on pasmat sekaisin.
Elsa nauttii valtavasti, jos sille tuodaan esimerkiksi mustikanoksia sisälle tai kasvatetaan rairuohoa sille. Se hengailee aina niiden lähettyvillä ja imee sitä tuoksua itseensä.
Elsan häntä värisee innosta.
Elsa ei koskaan väsy rapsutuksiin ja osoittaa sen antaumuksella, miten paljon niistä nauttii. Yksi poikkeussääntö sillä kuitenkin on: Silloin sitä ei saa paijailla, kun valot on sammutettu, ja ihmisten pitäisi nukahtaa. Elsa onkin varsinainen nukkumatti, joka vartoo yöllä siihen saakka, kun saan unta.
Elsa ei suostunut juomaan enää mistään muusta kuin "simpukkakupista". Se oli siis astia, jonka olin ostanut San Franciscon Chinatownista aikoinaan, ja täyttänyt sen simpukoilla sekä vedellä. Pidin sitä koristeena pöydällä ja Elsa alkoi hyppiä aina pöydälle juomaan siitä. Lopulta minun oli pakko luovuttaa se sille vesikupiksi ja siinähän se on ollut Elsan ruokailupaikalla niin kauan kuin muistan.
Elsa on välillä aika nirso (tullut kenties allekirjoittaneeseen)
Elsalla on usein tassut puuskassa.
Elsa tekee minut onnelliseksi.